Yksi hurmaavimmista paikoista Nykissä oli Central Park. Tarkoitus oli kiertää sitä hyvinkin laajasti, mutta niin se aika humpsahti viikon aikana johonkin ja jäi vain jokunen tunti tuonne kulutettavaksi. Ensi kerralla enemmän...
Puistoon tutustuminen aloitettiin eväsostoksilla Columbus Circlen Whole Foods-luomuruokakaupassa. Kaupan olin bongannut monista matkakertomuksista ennen omaamme. Mikä valikoima evästarpeita. Valmiita ruokia, salaatteja, keittoja, jälkkäreitä... kaikkia kymmenittäin kilohinnalla mukaan ostettaviksi. Toki kaupasta löytyi kaikkea muutakin kuin evästä, mutta näin turistina tuo valmispuoli oli se kiinnostavin.
Kalliit, mutta niin täydelliset eväät syötiin Central Parkissa viltillä makoillen ja puistoelämää seuraillen. Taisimme melkein nukahtaakin sinne miehen kanssa. Oli niin ihanan rento tunnelma koko viikon kävelemisen päälle. Jännä kokemus rauhaa keskellä isoa metropolia. Niin sitä sitten joku tällainen hetki viltillä, silmät kiinni, kuunnellen ympäristön äänimaisemaa, nousee ihan topvitoseen koko reissulta. Hassua.
Jossain vaiheessa puut jättivät meidät auringon kanssa yhteistyössä
varjoonsa ja matka jatkui.
Puiston laitamilla oli paljon turisteille tarkoitettua koukkuja, joista tartuimme tuohon tytön muotokuvaan. Kyllähän siitä tunnistaa, mutta aikamoisen amerikkalaisen teinimissin taiteilijasetä tytöstä sai.
Tuntuu,
että kaupungissa oli joka puolella koko ajan kuvauksia meneillään.
Uutisautoja näkyi useita ja haastattelijoita oli mikrofonien kanssa
kaduilla. Näistä allaolevista leideistä vanhin oli ilmeisesti joku ison rahan(?) julkkis, jota kuvailtiin perheen kera sekä johonkin ohjelmaan että kuviin. Hauska oli seurata toimintaa, vaikken yhtään tiennytkään ketä tässä toljotin.
Lähistöllä sijaitsee myös Luonnontieteen museo, joka jäi meiltä väliin tällä aikataululla. Itse asiassa museo meni kiinni jo klo 18, kun ajattelimme, että olisimme viettäneet siellä illan viimeiset tunnit. Sen sijaan jatkettiin matkaa lähellä sijaitsevaan FAO Schwarz-lelukauppaan. Jos mitkä niin lelukaupat ovat tuossa kaupungissa huikeita. Monikerroksia kokemustaloja, ihan mielettömiä. FAOlla on esimerkiksi nukkeosasto, josta lapsi saa käydä adoptoimassa vanhanaikaisiin hoitajanpukuihin pukeutuneilta hoitajilta oman "vauvan". Nuket makaavat pienissä sairaalasängyissä, joista voit valita omasi. Hoitajat kirjoittavat vielä mukaan adoptointitodistuksen. FAOlla on myös Big-Isoksi yhdessä yössä-elokuvasta tuttu jättikokoinen jaloilla soitettava piano.
FAOn jälkeen piti vielä käydä Donald Trumpilla "kylässä" lähikorttelissa. Trumpin kotitalon alimmat kerrokset ovat yleisölle avoinnaolevia kauppakerroksia. Ylimmissä kerroksissa on asuntoja ja aivan ylimmät kerrokset omistaa herra itse. Marmoria riitti...
Varsinaisesta Central Parkista meillä jäi siis näkemättä suurin osa. Näimme vain eteläisimmän osan ja sen ympäristön. Tuolla pienellä suikaleella pääsi kuitenkin jo fiilikseen. Itse puistossa olisi ollut vielä vaikka mitä, kuten Strawberry Fields-aukea Yoko Onon talon lähistöllä, John Lennon-fanien pyhiinvaelluskohde siis :-), lampia, järviä, siltoja, leikkipuistoja, lenkkeilijöitä, soutuveneen vuokrausta, eläintarha, patsaista mm. Liisa Ihmemaassa ja Balto (Minttu!!), heppa-ajeluita, pyörien vuokrausta, konsertteja, näytelmiä, karuselli, puutarhoja, Frendien suihkulähde :-), urheilukenttiä. 3,4 neliökilometriä kaikkea rauhoittumiseen ja hälystä eroon pääsemiseen. Nykiläisten olohuone, näin olen ymmärtänyt.